Lumilautailu on aina ollut elämäntapalajina suuri mutta urheilulajina pieni.

Pohdintaa suomalaisen lumilautailun tilasta

A-teemassa keskusteltiin viimeisessä jaksossa hukatusta huippu-urheilusta. Keskustelussa oli tarkoitus puhua laaja-alaisesti suomalaisen urheilun tilasta. YLEn näkemys lajikirjosta näyttäisi olevan: yleisurheilu, hiihto höystettynä parilla tutkijalla sekä yhdellä yleisjohtajalla. Joukkuelajit ja esimerkiksi Kojonkoski oli näkyvästi aliedustettuina. Keskustelu oli mitä oli mutta tärkeintä lienee, että asioista puhutaan.

Suomalainen urheilujohtaminen tuntuu kiteytyvän siihen, ettei rahaa löydy huippu-urheiluun mutta keskinkertaisille urheilujohtajille löytyy. Suomalainen "valtiollinen" urheilun tukijärjestelmä on rakennetttu tukemaan liitosta alaspäin.

Keskustelu päätyikin tukiin ja raha pulaan josta heräsi kysymys aiheeseen liittyen: Onko valtion rooli kannatella huippu-urheilua?

Lumilautailu on aina ollut elämäntapalajina suuri mutta urheilulajina pieni.

Lumilautailu lajina pärjäsi parhaiten ajalla, jolloin laji oli käytännössä kokonaan markkinoiden armoilla. 90- sekä 2000-luku tuotti kasapäin ammattilaisia sekä ammattilaisten taustajoukkoja (valokuvaajia, tapahtumajärjestäjiä, managereita, lajimediaa jne.). Markkinalähtöinen tuloutus hyödyttää suoraan lajin toimijoita. Kääntöpuolena vapaat markkinat harvoin näkevät lajikulttuuria pidemmälle eikä koe lajiliittoja, junioreita tai valmentajia seksikkäinä (myyvinä). Näin ollen markkinat eivät kannattele kaikkia lajin toimijoita.

Vapaiden markkinoiden hyvänä puolena näen myös tehokkuuden. Tulos tai ulos mentaliteetti. Urheilija joutuu viikottain tekemään ratkaisuja omaan uraansa liittyen kun taas liittojen toiminnassa suunnan muuttaminen voi kestää vuosia tai pahimmassa tapauksessa muutosta ei synny. Harva urheilija voi miettiä vuosia miten asian kanssa nyt etenisi.

Elämäntapaa on helppo markkinoida.

Lumilautailun etuina oli elämäntapa ja siihen liittyvät positiiviset mielikuvat markkinoinnissa. Elämäntapaa on helppo markkinoida. Harva haluaa pukeutua kuin mäkihyppääjä vapaa-ajallaan eikä brändit halua lokeroitua vain yhteen kategoriaan koska se kaventaa markkinoita.

Lumilautaliiton budjetti oli 2000-luvun alussa viisi kertaa pienempi kuin esimerkiksi nyt olympiavuonna. Silti menestystä ja laskijoista tuli ikkunoista ja ovista eikä kukaan odottanut liitolta mitään.

Menestystä helpotti myös suomen suotuisat olosuhteet, pienissä mäissä tulee paljon toistoja. Nykyvaatimukset isoimmille pipeille sekä hyppyreille asettaa uudet haasteet menestymiseen kilpailuissa.

Lumilautaliitossa on pyritty järjestelmällisesti pääsemään pois ”märkäperse” ja ”eihän toi ole edes urheilua” maineesta. Pyrkimyksenä päästä pois out-castin maineesta ja olla salonkikelpoisia Olympiakomitean saunailloissa. Molemmat sanat viittaavat siihen mikä teki lautailusta suuren. Oman näköisen - elämäntavan.

Ilman historiaa ei ole kulttuuria ja ilman kulttuuria ei ole historiaa.

Tällä hetkellä suomalainen lumilautailu on risteyskohdassa, talvet lyhenevät ja lajikulttuuria yleensä tukeneet maahantuojat kiristelevät lompakoitaan. Lumilautailun seuraava nousu tulee lähtemään lajikulttuurista ei kilpailemisesta.

Toinen kysymys lienee: Voiko urheilua johtaa ylhäältä alas, jos urheilijat ja kulttuuri tulee alhaalta ylös?

Mikko Rapila
Pakastin Helsinki ry puheenjohtaja
Ammattivalmentaja 1998-2006

Talma sessarit 2018

Old School Sesh

Talman sessarit aloitetaan torstaina 18.1. 19:00 - 20:30 perinteiseen tapaan Old School - sessareilla. Tapaaminen ala-hissillä.

Pakastin Helsinki ry 17-18

Trampoliinivuoro Liikuntamylly

Kausi 2017-2018 aloitetaan Liikuntamyllyssä maanantaina 6.11. 20:30 - 22.00

Perinteiseen tapaan kokeilukerrat uusille jäsenille ilmaisia. Osallistujat maksavat sisäänpääsyn 1,5€ (lapset) ovella. Tapaaminen Liikuntamyllyn kahvilassa. Liikuntaan soveltuva varustus.

Poikkeukset treeneissä (liikuntamylly suljettu):
ma 25.12.2017
ma 01.01.2018
ma 02.04.2018
ma 30.04.2018

Talman sessioista sekä kauden tapahtumista tiedotetaan lähempänä Talman aukeamista.

Pakasitn Helsinki ry:n toimintaan osallistuvilla tulee olla oma lumilautailun sekä oheistoiminnan kattava voimassaoleva vakuutus. 

Kausi 16-17 / Suomen Lumilautaliitto / SM17

Tulevaisuus ja menneisyys paketoituna

Pakastin Helsinki ry kausi 16-17

Kausin nro17 päästiin aloittamaan liikuntamyllyssä marraskuussa ja lumilla joulukuussa 2016.

Valmentajia: 10
Uusia jäseniä: 11
Valmennuskertoja: 34
Talma: 16
Liikuntamylly: 18
Kuvauksia: 3

Järjestimme kauden alussa kampanjan Talman kanssa, jonka kautta saimme mukavan määrän uusia innokkaita jäseniä. Lumilla aloitimme 8.12.2016 tapojen mukaan Old School sessareilla. Kauden aikana oli tarkoitus järjestää kuvaukset Talman ulkopuolella, lumen puutteen vuoksi kuvaukset tehtiin Talmassa. Perinteinen hod dog – kauden lopetus järjestettiin la 1.4.2017.

Kiitos Talmalle taas hyvästä talvesta. Jatketaan toimintaa tässä laajuudessa taas syksyllä.



Lumilautaliitto

Ensi vuonna kolmekymmentä vuotta täyttävä suomen lumilautaliitto (1988 Suomen Snowboardliitto) on vaappunut hitaasti eteenpäin. Liitto on ollut historiansa aikana enemmän tai vähemmän kritiikin kohde joka vuosi. Osittain aiheetta ja välillä jopa aiheesta. Kuitenkin liiton kulloinenkin toiminnanjohtaja on omalta osaltaan tuonut jotain uutta ja eteenpäin vievää toimintaan.

Oma katsaukseni kattaa rajallisesti kaudet 1998-2017. Keskitytään nyt kuitenkin enemmän kahteen viimeisimpään. Mats Lindfors 2007-2014 sai nostettua tukisummat vastaamaan lajin tarpeita sekä viestintään palkattiin lajin sisältä pätevä henkilö. Mika Andersson 2015- on saanut toiminnan näyttämään ulospäin ammattimaisemmalta ja liiton visuaalinen ilme sekä viestintä on parantunut huomattavasti. Seuraavat kehittämiskohteet löytynevät toimintaa jo kautta aikain vaivanneet tulosvastuun parantaminen sekä lajijohtaminen.

Alkutalvesta tapasin Talmassa Tuomo Ojalan, joka oli juuri valittu lumilautaliiton uudeksi puheenjohtajaksi. Samalla ovenavauksella lumilautaliiton hallitukseen otettiin Jari ”pässi” Tuoriniemi sekä Antti Bergman. Kaikki kolme arvostettuja toimijoita lumilautailun parissa. Keskustelimme liiton ja lumilautailun tämänhetkisestä tilasta suomessa.

Keskustelussa kävi nopeasti ilmi, että liitossa painitaan edelleen osittain samojen asioiden kanssa kuin 2000-luvun alussa. Tarkoitus ei ole kuitenkaan tässä kirjoituksessa mennä syvemmälle liiton ongelma kohtiin vaan keskittyä lumilautaliiton suhteeseen jäsenseurojen kanssa. Liitto kuitenkin yrittää edistää yhteistä asiaa.

Mikäli halutaan ymmärtää kokonaisuutta, on katsottava menneisyyteen.

Lajiliiton tehtävä on toimia lautailijoiden etujärjestönä; järjestää kilpailut/koulutus/edustusjoukkueet, toimia yhteistyössä jäsenseurojen ja kansainvälisten lajiliittojen kanssa sekä edistää lajin tunnettavuutta suomessa.

90-luvun lopussa valtion urheilulle myönnettävät tukirahat olivat kiinni harrastajamääristä ja liitto yritti saada laskijoita rekisteröitymään erinäisin keinoin, kilpailuihin pääsemisen ehto oli kuulua johonkin seuraan, lisenssi jne. Käytännössä haastava tehtävä lajille jossa yksilöllisyys ja vapaus olivat vahvasti esillä. Seuratoiminta oli vielä lapsen kengissä. Elettiin byrokratian kulta-aikaa ja käytännössä kaikissa muissa lajeissa ensimmäinen toimi oli liittyä seuraan ja siten saada konkreettisesti selvää dataa harrastajamääristä. Osittain tästä tarpeesta seuroja perustettiin 2000-luvun alussa.

Monesti näitä sääntökukkasia kierrettiin; Pakastimen edeltäjä HKL (Helsingin Kaupungin Lumilautailijat) oli hyvä esimerkki. Seura jota ei koskaan rekisteröity mutta antoi laskijoille muodollisen luvan laittaa seura lähtölistaan sitoutumatta mihinkään.

Tänä päivänä tukirahat ovat toiminnasta riippuvaisia. Olisiko aika aloittaa seurojen tukeminen laskijan tarpeesta katsottuna?

Moni saattaa tässä vaiheessa ihmetellä miksi lumilautaseura on vahvasti esillä?

Vastaus on yksinkertainen: 90% lukiolaisista/kilpailijoista tulee seuroista. Lumilautaliiton jäsenseuroilla on liittokokouksissa äänioikeus, liittokokouksissa äänestetään hallitus joka palkkaa toiminnanjohtajan. Tässä yhtälössä olisi parannettavan varaa.

Viimeiset kaksi vuotta Pakastin Helsinki ry on kuulunut Suomen Rullalautaliittoon koska koemme ettei Suomen Lumilautaliitto panosta riittävästi kotimaantoimintaan.

SM17

Levin suomenmestaruus kilpailut on kilpailtu ja tähän voisi kirjoittaa kuinka hyvä sää kisoissa oli ja ketkä menestyivät.

Kuitenkin ensimmäisen kerran Half Pipe on jäänyt pois kisaohjelmasta. Ongelmia kuulemma koneen kanssa. SM-kisat on viimevuosina seilanneet Vuokatti-Ruka väliä joissa molemmissa puitteet kunnossa. Yksi syy lähteä Leville oli saada paikalliselle paipille lisää käyttöä, jotta rakentaisivat sen myös tulevina vuosina.

Kaikki suomen tämän hetken ammattilaisista on alkujaan pipe laskijoita

Suomessa on parhaimmillaan ollut samaan aikaan kaksi kilpailevaa pipe kiertuetta. Suomi Cup ja Youngster-kiertue. Suomi Cuppia järjestettiin talkoo hengessä seurojen kautta joka johti laadun heittelemiseen, joissain oli kaaret erikorkuiset ja taas toisaalla homma toimi hyvin. Youngster – kiertue (2005-2011) Pulp Active yrityksen järjestämänä.

Suomi on kuitenkin pieni maa jossa rajallinen määrä laskijoita ja olikin selvää ettei talkoo hengellä pärjätä tässä kilpailussa. Youngster veti pidemmän korren ja sen loppuaikoina liiton kisoissa kävijämäärät putosivat. Samaan aikaan big air sekä slopestyle lisättiin virallisiin kisaformaatteihin, joka osaltaan vähensi kuningaslajin viehätystä; enää ei tarvinnut osata haastavaa pipeä ollakseen ammattilainen. Ongelmalliseksi yksityisten järjestämissä kilpailuissa tulee viivan alle jäämä summa. Kun summa tippuu kisat loppuu.

Tästä ei lumilautaliitto ikinä onnistunut nostamaan pipeä takaisin omalle paikalleen.

Otin asian esille liittokokouksissa 2011,2012,2013 jonka jälkeen 2014 järjestettiin kaksi junioreille suunnattua pipe leiriä.

Pipe laskeminen tulisi aloittaa mahdollisimman nuorena ja oman haasteensa yhtälöön tuo se fakta ettei suorituspaikkoja juurikaan enää ole. Superpipen tulo antoi monelle keskukselle hyvän tekosyyn lopettaa kalliin pipen teko kokonaan. SM-kilpailut ovat olleet monelle ainoa paikka nähdä laadukasta laskemista livenä. Talmalle iso hatunnosto hyperpipestä.

Suomessa on tällä hetkellä 6 pipeä (Levi, Ruka, Pikkusyöte, Vuokatti, Kasurila, Talma) Olympialajissa. Todennäköisesti ensi vuonna 5 eikä 2022 Olympialaisissa nähdä yhtäkään suomen edustajaa pipessä.

Mikko Rapila

 

Invertit lumilautailussa

Invert vs layback

Eilisen itsänäisyyspäivän päivityksen myötä paikallinen vanhanliiton skede konsulttimme huomasi että kutsuimme layback air:ia pläntiksi. Asiasta kehkeytyi hyvä keskustelu jonka johdosta ajattelin ottaa asiaa enemmänkin esille.

Netistä löytyy skeittauksen puitteissa paljon videoita mutta lumilautailussa kaikki inverttiin viittaavat heitetään nykyään monesti samaan laatikkoon pläntin alle. Käytännössä erot tulee ottaako etu vai takakädellä koupparista ja kääntyykö backside vai frontside. Tsekkaa alta video ja Jeff Grosson opastus invertteihin.

Tony Hawk ja 15 erilaista inverttiä

"Layback Air köyhän miehen invertti" - Jeff Grosso

Jeff Grosson koko haastattelu monipuolisten kuvien kera täältä - Jeff Grosso's guide to inverts

Wikipedia Lip Trick

Seuraavaksi sitten vain odotellaan että Talman pipe avautuu ja pääsee testailemaan!

Kaikki uutiset »